tiistaina, syyskuuta 26, 2006
Yllari...
Hanna paasi pikaisesti lomalta nettiin...koska taalla sataa nytten ainakin...tama loma on ollut jo tahan menessa ihan uskomaton :)
Ollaan ajettu pusikkopalojen keskella, nahty delfiineja, uitu, pojat on surffannu(mina en viel uskaltanu, ku aaallot on NIIN voimakkaita!!!), nahty paljon banaanipuita...ja maattu biitsilla...
ihan huippua! Ollaan tosiaan nyt Byron Bayssa viel yks yo ja sit kayaan ehka brisbanessa yks yo ja sitten pitaa ajella takaiisin New Castleen...
Mutta kirjoittelen enempi ku paasen kotiin (Melbourneen). Kaikki siis tosi hyvin taalla, toivottavasti myos siella....jeeeee!
Hanna paasi pikaisesti lomalta nettiin...koska taalla sataa nytten ainakin...tama loma on ollut jo tahan menessa ihan uskomaton :)
Ollaan ajettu pusikkopalojen keskella, nahty delfiineja, uitu, pojat on surffannu(mina en viel uskaltanu, ku aaallot on NIIN voimakkaita!!!), nahty paljon banaanipuita...ja maattu biitsilla...
ihan huippua! Ollaan tosiaan nyt Byron Bayssa viel yks yo ja sit kayaan ehka brisbanessa yks yo ja sitten pitaa ajella takaiisin New Castleen...
Mutta kirjoittelen enempi ku paasen kotiin (Melbourneen). Kaikki siis tosi hyvin taalla, toivottavasti myos siella....jeeeee!
keskiviikkona, syyskuuta 20, 2006
Heippa kaikki Suomessa ja muualla maailmassa.
Talla viikolla on meita hellitty +30 lampotiloilla ja auringon paisteella. Eilen lahdin muka puolilta paivin juoksulenkille laheiseen puistoon, mutta lampotila tais ola pohjoisen tytolle hiukan liikaa, kun jo vartin juoksun jalkeen paita oli ihan marka. Taitaa olla niin etta kesakeilla pitaa juosta vaan sisatiloissa, joissa on ilmastointi.
No sitten, kun tulin juoksemasta tormasin vanhempaan britti-pariskuntaa hississa ja menin sanomaan ilmaa liian kuumaksi niin he tuumasivat vaan, etta mistas olen kotoisin, joten Suomi-vastaukseni ei heita ihmetyttanyt ollenkaan, koska keli ei heidan mielestaan ollut viela kuuma...voi, niita aikoja, kun nama sanoo, etta keli on kuuma! :)
Vasemmalla eka kuvassa on aboriginaalien taidetta ja heidan oma lippunsa, jossa musta vari tarkoittaa heita, keltainen on aurinko ja punainen on verta. Kuva on otettu Healswillen abioriginaalimuseon ulkoseinasta, joka oli ikava kylla lopettanut toimintansa.
Viikko sitten maanantaina Hilary vei meidat tutustumaan tyopaikkansa lahistolle elikka Yarra Valleyhyn, joka on kuuluisa mahtavista maisemista ja viinitiloista, joiden yhteydessa on yleensa ylellisia ravintoloita.
Hilary vei meidatkin maistelemaan viineja, joka oli kyl hupaisaa touhua, kun piti yrittaa olla niin ammattilainen...Maistattaja kyseli, et maistuuko hento toffee vai paaryna? Meehan siina sit vastaileen, jotain oikein sivistynytta, kun musta se maistu lahinna normaalille valkoviinille ;)
Yarra Valley on tunnin ajomatkan paassa ja sielta sitten ajettiin viel toinen tunti lounaspaikkaan Sassafar nimiseen kylaan, jossa oli Hilaryn ravintolan omistajan toinen luonaspaikka. Oikein kiva pieni ravintola, jossa syotiin napamme tayteen courmet ruokia :)
Tuon paivan jalkeen mun piti menna viel 17.30 luennoille, joilla ei enaa kyl jaksanut keskittya ollenkaan.
Maanantain jalkeen tuli tiistai ja kesakelit, joten lahdettiin aamupaivan opiskelujen jalkeen Bothanic gardeniin potkiin ja heitteleen palloo, pelaan korttia ja syomaan hedelmia. Per, Vikotor, Sander ja Jo loysivat puistosta itselleen oikein osuvan paikan eli lasten osan puistoa. Paiva oli tosi aurinkoinen ja kesainen. Illalla mentiin viela kaymaan miltei samalla porukalla 4dollarin pizzalla Bimbos nimissessa baarikahvilassa.
Takasin pain kavellessamme kavimme myos ensimmaisen maailman sodan muistomerkilla, josta avautuu melko hienot nakymat Melbourneen ydin keskustaan.
Tassapas muistomerkki. Tuonne paasee sisallekin, mutta kello oli jo miltei kuusi niin paikka oli sulkeutumassa ja meita ei enaa paastetty sisaan.
Viime perjantaina meilla oli sitten kuoron vuosijuhlaillallinen, jossa teemana oli keskiaika tai jotain sinne pain, kun katsoo poikien asusteita. Bileet pidettiin saksalaisessa ravintolassa, jossa paaruuaksi tarjottiin icebein-nimista ruokaa. No melkosen possun palasen ne kantokin eteemme, etta syomista siina kyl riitti. Oli melko saksalainen meininki, kun lautasen taytti pelkka liha :)
Illallisen jalkeisena lauantaina paatettiin Annan kans viettaa shoppailupaiva. Aamulla suunnattiin tayttamaan hedelmavarastomme ja sitten mentiin Brunswick streetille kierteleen kauppoja. Katu on taynna myos ihania pienia kahviloita, joista yhdessa pistaydyttiin virkistaytymassa teen parissa. Tuon yhden kadun lapi koluamisessa meni sitten koko paiva, kun se on taynna pikkuisia putiikkeja, joista osa on sika kalliitta, mut osa todellakin sopuhintaisia. Paivan jalkeen tultiin paljon koyhempina opiskelijoina takaisin ;)
Talla viikolla olen sitten yrittanyt opiskella helteista huolimatta, koska ollaan lahossa 8 muun vaihtarin kanssa tulevana lauantaina pikku reissulle tonne itarannikolle. Me lennetaan ekaks yli 1000 kilsaa ylospain Newcastleen, jossa Laura ja Jussi oli vaihossa, vuokrataan sielta autot ja ajellaan ylospain sellaset 1000kilsaa Byron Bayhin ja sen ymparistoon, jossa sitten vietetaan 5paivaa ja ajellaan taas takasin lentoa varten Newcastleen. Newcastle valittiin lentopaikaksi kun sinne oli Melbournesta halvimmat lennot, melko opiskelijameininkia. No reissu tulee olemaan varamasti hauska 2 ruottalaisen, 3norjalaisen, 1 saksalaisen, 1 hollantilaisen ja 1 usalaisen kanssa. Takaisin olen maisemissa lauantaina 23.paiva melko myohaan iltasella. Maukavaa viikkoa kaikille ja kuulumisiin!
torstaina, syyskuuta 14, 2006
WILLIA MENOA PHILIPP-saarella:
Niin viime lauantaina oli vaihtarireissu Philipp islandille, joka on noin kahden tunnin ajomatkan paassa Melbournen keskustasta. Starttasimme noin 40 vaihtarin kanssa paivalla yhdelta kohti saarta. Philipp-saari on tunnettu maailman pienimmista pigviineistaan. Ne paivaa keskimaarin vain 1,3kiloa ja niita ei taija olla missaan muualla maailmassa kuina vain taalla Australian etela-rannikolla.
Ennen pigviineita visiteerasimme Wild Life Parkissa. Ilma oli aurinkoinen, mutta tuuli tuolla meren lahistolla oli uskomattoman kylma ja kova, joten punainen core-takkini oli taas kerran tarpeen. Meno oli kylla meko villia niin kuin jo eka kuvasta nakyy. En ollut ikina tuota ennen edes koskettanut kaarmetta, mutta muahan ei tartte paljon yllyttaa ottamaan se niskan paalle ja niin sit mentiin...Olin kyl melko paniikissa niin kuin joistakin kuvista, joita mulla on koneella nakyy. Sai siina ollakin kauhuissaan, kun toi kaarme suuttuessaan tappaa kertalaakista. Juu enpas uskalla pelotella teita enempia. Naimme puistossa myos paljon muita pienempia ja isompia matelijoita.
Matelijoiden jalkeen oli vuoro Aussimaan omien asukkien. Silittelen tuossa kuvassa Wombattia, jota ei tehnyt mieli ottaa syliin sen kaamean hajun takia. Wombatit olivat muuten todella suloisia otuksia ja tykkaavat nukkua myos paljon, kuten koalat, joita naimme hiukan myohemmin.
Puistoon mahtui paljon muitakin asukkeja, kuten emuja, riikinkukkoja, pieni krokotiili, paljon erilaisia papukaijoja, laamoja yms. Niiden kuvia saatte katsella sitten mun koneelta, kun palaan suomeen. Pajukaijat taalla osaa puhua. Mulla oli oikein eteva keskustelu yhden kanssa, jonka nimi oli Sam. Sanoin sille, etta "Hi Sam" ja se raakas takas etta, 'Hi'. Sit ku silta kysy, et mita kuuluu niin se vastas etta hyvaa. Heiheitkin se osas sanoa ja oli myos huolissaan kaikkien syomisesta kysellen haluttasko me keksia? :) Papukaijat on kylla vallottanu meikan sydammen, ei olis ainakaan puhekaverista pula!
Paivan kohokohta oli kuitenkin KENGURUT! Voi, etta...mista alottas...
Oli kylla tosi hieno kokemus nahha livena ja viela, kun olivat niin kesyja, etta tulivat syomaan kadesta.
Aluksi panikoin myos naiden kanssa, kun tuntuivat niin isoille elaimille, mutta ei niitten kieli niin pahan tuntunen ollu, etta ois tarvinnut pelata.
Kaikkien rakastamat koelat on kylla rentoja otuksia. Ne nukkuun yli 20 tuntia paivassa puun latvoissa ja heratessa mutustelevat vahan eukalyptuksen lehtia ja vaihtavat asentoa.
Puistossa, jossa kavimme oli vain nelja koalaa ja niistakin yksi oli lahtenyt karkuteille kenguruiden aitausta kohti. :)
Puistonhoitajien tulee nyt vain odottaa ja yrittaa lahjoa karkuri maan pinnalle paremmilla ruuilla, jotta he paasevat nappaamaan hanet takaisin oikeaan aitaukseen.
Pingviiniparaati oli kokemus itessaan. Tuuli oli uskomattoman kova ja kylma ja hiekka lensi rannalta suoraan silmiin, kun odotimme pigviineja saapuvaksi meresta rantaan. He tulevat vasta, kun on pimeaa. Paraatilla kuvien ottaminen on ehdottomasti kielletty(salamavalojen takia), joten en kerro mista tuon kuvan olen saanut, mutta tuolle ne vahan yli kiloset pingviinit nayttavat, kun ne meresta taapertavat kohti kotikolojaan.
Ihan suloisia otuksia nekin ja paastelevat kotiin saapuessaan melkoista aanta. Niin kuin kissan maukuis lintujen soundilla, ei sita ehka voi kuvailla vaan teijan kaikkien on tultava se tanne kokemaan. :)
Jotta joku jaksaisi lukea tanne asti jatan taman paivaisesta paivityksesta pois Yarra Valley, jossa visiteerasin maanantaina Hilaryn ja Annan kanssa. Siella ne maisemat vasta olikin. Yarra Valley on kuuluisa juuri maisemistaan ja mahtavista viinitiloista, joissa saapi kayda maistelemassa viineja ihan ilmatteeksi ;) Mutta tuosta reissusta seuraavalla kertaa...Taalla onpi taas ilta ja Hannan nukkumaan menon aika...Mukavaa paivanjatkoa syksyiseen Suomeen taalta kevaisesta ja koko ajan lampenevasta Melbournesta.
Niin viime lauantaina oli vaihtarireissu Philipp islandille, joka on noin kahden tunnin ajomatkan paassa Melbournen keskustasta. Starttasimme noin 40 vaihtarin kanssa paivalla yhdelta kohti saarta. Philipp-saari on tunnettu maailman pienimmista pigviineistaan. Ne paivaa keskimaarin vain 1,3kiloa ja niita ei taija olla missaan muualla maailmassa kuina vain taalla Australian etela-rannikolla.Ennen pigviineita visiteerasimme Wild Life Parkissa. Ilma oli aurinkoinen, mutta tuuli tuolla meren lahistolla oli uskomattoman kylma ja kova, joten punainen core-takkini oli taas kerran tarpeen. Meno oli kylla meko villia niin kuin jo eka kuvasta nakyy. En ollut ikina tuota ennen edes koskettanut kaarmetta, mutta muahan ei tartte paljon yllyttaa ottamaan se niskan paalle ja niin sit mentiin...Olin kyl melko paniikissa niin kuin joistakin kuvista, joita mulla on koneella nakyy. Sai siina ollakin kauhuissaan, kun toi kaarme suuttuessaan tappaa kertalaakista. Juu enpas uskalla pelotella teita enempia. Naimme puistossa myos paljon muita pienempia ja isompia matelijoita.
Matelijoiden jalkeen oli vuoro Aussimaan omien asukkien. Silittelen tuossa kuvassa Wombattia, jota ei tehnyt mieli ottaa syliin sen kaamean hajun takia. Wombatit olivat muuten todella suloisia otuksia ja tykkaavat nukkua myos paljon, kuten koalat, joita naimme hiukan myohemmin.
Puistoon mahtui paljon muitakin asukkeja, kuten emuja, riikinkukkoja, pieni krokotiili, paljon erilaisia papukaijoja, laamoja yms. Niiden kuvia saatte katsella sitten mun koneelta, kun palaan suomeen. Pajukaijat taalla osaa puhua. Mulla oli oikein eteva keskustelu yhden kanssa, jonka nimi oli Sam. Sanoin sille, etta "Hi Sam" ja se raakas takas etta, 'Hi'. Sit ku silta kysy, et mita kuuluu niin se vastas etta hyvaa. Heiheitkin se osas sanoa ja oli myos huolissaan kaikkien syomisesta kysellen haluttasko me keksia? :) Papukaijat on kylla vallottanu meikan sydammen, ei olis ainakaan puhekaverista pula!
Paivan kohokohta oli kuitenkin KENGURUT! Voi, etta...mista alottas...
Oli kylla tosi hieno kokemus nahha livena ja viela, kun olivat niin kesyja, etta tulivat syomaan kadesta.
Aluksi panikoin myos naiden kanssa, kun tuntuivat niin isoille elaimille, mutta ei niitten kieli niin pahan tuntunen ollu, etta ois tarvinnut pelata.
Kaikkien rakastamat koelat on kylla rentoja otuksia. Ne nukkuun yli 20 tuntia paivassa puun latvoissa ja heratessa mutustelevat vahan eukalyptuksen lehtia ja vaihtavat asentoa.
Puistossa, jossa kavimme oli vain nelja koalaa ja niistakin yksi oli lahtenyt karkuteille kenguruiden aitausta kohti. :)
Puistonhoitajien tulee nyt vain odottaa ja yrittaa lahjoa karkuri maan pinnalle paremmilla ruuilla, jotta he paasevat nappaamaan hanet takaisin oikeaan aitaukseen.
Pingviiniparaati oli kokemus itessaan. Tuuli oli uskomattoman kova ja kylma ja hiekka lensi rannalta suoraan silmiin, kun odotimme pigviineja saapuvaksi meresta rantaan. He tulevat vasta, kun on pimeaa. Paraatilla kuvien ottaminen on ehdottomasti kielletty(salamavalojen takia), joten en kerro mista tuon kuvan olen saanut, mutta tuolle ne vahan yli kiloset pingviinit nayttavat, kun ne meresta taapertavat kohti kotikolojaan.
Ihan suloisia otuksia nekin ja paastelevat kotiin saapuessaan melkoista aanta. Niin kuin kissan maukuis lintujen soundilla, ei sita ehka voi kuvailla vaan teijan kaikkien on tultava se tanne kokemaan. :)
Jotta joku jaksaisi lukea tanne asti jatan taman paivaisesta paivityksesta pois Yarra Valley, jossa visiteerasin maanantaina Hilaryn ja Annan kanssa. Siella ne maisemat vasta olikin. Yarra Valley on kuuluisa juuri maisemistaan ja mahtavista viinitiloista, joissa saapi kayda maistelemassa viineja ihan ilmatteeksi ;) Mutta tuosta reissusta seuraavalla kertaa...Taalla onpi taas ilta ja Hannan nukkumaan menon aika...Mukavaa paivanjatkoa syksyiseen Suomeen taalta kevaisesta ja koko ajan lampenevasta Melbournesta.
perjantaina, syyskuuta 08, 2006
Taas on perjantai, viikot juoksee taalla kylla valilla melekosta vauhtia, mutta tassa viikossa on ollut normaalia enemman sapinaa. Oltiin tosiaan Bacchus Marsh nimisessa paikassa viime viikonloppu kuoroleirilla, josta seuraavat kuvat miltei kaikki ovat.
Ballarat oli lahin isompi kaupunki/kyla tuota Bacchus Marhia, joka sijaitsi vahan yli tunnin ajomatkan paassa Melbournesta.
Tuolla seudulla alkoi olla jo vuoristoisempaa, kun vertasi ihan tahan keskustaan. Ensimmainen huomio oli se, etta tultiin todellakin landelle, kun kannykoissa ei ollu kenttaa ollenkaan koko paikassa. Taalla Australiass,a kun ei oo katettu muita aluita kuin ihan isoimmat asutusalueet.
Leiri alkoi heti pyoria kun saavuimme perille. Laulettiin perjantai-iltana vartin yli yhteentoista asti...ja sen jalkeen ois muka pitany jaksaa olla sosiaalinen ilta, mutta suurin osa porukasta painui raskaan tyo/kouluviikon jalkeen suoraan petiin, koska seuraavana aamuna kello soi seittemalta. Ihan hullua hommaa,melkein kuin armeijassa, josta mulla ei kyl oo henkilokohtaista kokemusta.
Leirin aikana tajusin kuinka olen liitynyt hippikuoroon :) Austrialaiset nauttii melekosesti toistensa hieromisesta ;) Joka tauolla muodostui noita hieromisjonoja eri puolille salia. HUhhuh ...
Lauantai-iltana nautimme sitten illanvietosta, joka sisalsi kuoron omilla kysymyksilla varustettua aussipainotteista trivial pursuittia, jossa meijan tiimi oli kylla huonoin. Meijan tiimi koostui vaihtareista ja parista aussista, joiden sukujuuret olivat muualla kuin Australiassa. Kuvassa mun vieressa istuupi Joan (USA), Joice (Singapore), toisella puolella takana kamppikseni Anna (Saksa), Jessie (aussi, alunperin Kanada) ja Jo (aussi, suku Thaimaassa)
Meno ja tulo matka leirille oli mekoista tuskaa, mut jalkeenpain tietty meinaa vaan naurattaa.
Oltiin nimittain yhen meijan kuoron intilaisen naisen kyydissa. Voi jestas sita sahellyksen maaraa, jota matkalla tapahtui. Nainen huitoi kasillaan minka kerkesi, oli koko ajan pientareen puolella, teki paniikkijarrutuksia ja puhui ihan solkenaan intia-aksentilla enkkua. Voi herttileijjaa...kyl me Annan kans jo luultiin etta ei hengissa taijeta selvita.
Niin kuin kuvasta voitte nauttia. Taalla on ihan vaaran puoleinen liikenne kun meihin vertaa. Maha oli kyl alkumatkasta senkin vuoksi melko solmussa mutta kyl siihen pikkuhiljaa on alkanut tottua tuolla liikenteen seassa kun on kavellyt. Taivaan ranassa nakyy Melbournen pilvenpiirtajat, joista joku on mun kotikoloni eli meijan talo.
Raskaan lauluviikonlopun jalkeen oltiin Annan kans liian vasyneita tekemaan mitaan kouluhommia, jotenkas paatettiin hypata ilmaiseen City circle ratikkaan ja menna sille Roal Bothanic Gardeniin kavelylle, kun ei oltu siella kaytykkaan ennen.
Kyllahan taalla ei tartte eksotiikkaa hirveesti hakea kun katsoo noitten kaikkien kasvien kokoa ja ulkomuotoa.
Yarra-joen rannasta sai mahtavia kuvia ydinkeskustaa kohti ja viela hauskasti sattui etta keskustan ylla pilvetkin just repeilivat ja siella paistoi aurinko.
Saa helli meita koko viikonlopun tuohon asti yli +20 keleilla.
Anna osoittaa jotain mika ei kuvasta paljastu. Tais olla joku ihmeellinen lintu tai joku muu elain, jota ei ennen oltu nahty.
Puisto oli kylla todella kaunis ja sinne on varmasti kiva menna joku paiva tassa piknikille. Ja sitten varmasti kun Mikko ja vanhemmat on taalla niin tuolla paasee hetkeks kaupungin halysta pois.
Anna
Flinders juna-aseman edessa etsimassa suuntaa takaisin kotiin :)
Nakkas kunnon sadekuurot, joten otettiin City circle ratikka toiseen suuntaan ympari ja tultiin kotiin kattoon Aussi idoleita, jotka on kylla niin paljon paremmat kuin meijan koti-suomen idolit.
Muuten mun viikko onkin mennyt eilisillan tenttiin lueskellessa, kun ei tuolloin viikonloppuna kauheesti tullut satsattua ;)
Tana viikonloppuna on luvassa myos paljon ohjelmaa..Huomenna pingviineja kattoon, sunnuntaina kansallispuistoon grillaamaan ja maanantaina viinilaaksoon, Jihuu!
Mukavaa viikonloppua kaikille ja kuulumisiin!
Ballarat oli lahin isompi kaupunki/kyla tuota Bacchus Marhia, joka sijaitsi vahan yli tunnin ajomatkan paassa Melbournesta.
Tuolla seudulla alkoi olla jo vuoristoisempaa, kun vertasi ihan tahan keskustaan. Ensimmainen huomio oli se, etta tultiin todellakin landelle, kun kannykoissa ei ollu kenttaa ollenkaan koko paikassa. Taalla Australiass,a kun ei oo katettu muita aluita kuin ihan isoimmat asutusalueet.
Leiri alkoi heti pyoria kun saavuimme perille. Laulettiin perjantai-iltana vartin yli yhteentoista asti...ja sen jalkeen ois muka pitany jaksaa olla sosiaalinen ilta, mutta suurin osa porukasta painui raskaan tyo/kouluviikon jalkeen suoraan petiin, koska seuraavana aamuna kello soi seittemalta. Ihan hullua hommaa,melkein kuin armeijassa, josta mulla ei kyl oo henkilokohtaista kokemusta.
Leirin aikana tajusin kuinka olen liitynyt hippikuoroon :) Austrialaiset nauttii melekosesti toistensa hieromisesta ;) Joka tauolla muodostui noita hieromisjonoja eri puolille salia. HUhhuh ...
Lauantai-iltana nautimme sitten illanvietosta, joka sisalsi kuoron omilla kysymyksilla varustettua aussipainotteista trivial pursuittia, jossa meijan tiimi oli kylla huonoin. Meijan tiimi koostui vaihtareista ja parista aussista, joiden sukujuuret olivat muualla kuin Australiassa. Kuvassa mun vieressa istuupi Joan (USA), Joice (Singapore), toisella puolella takana kamppikseni Anna (Saksa), Jessie (aussi, alunperin Kanada) ja Jo (aussi, suku Thaimaassa)
Meno ja tulo matka leirille oli mekoista tuskaa, mut jalkeenpain tietty meinaa vaan naurattaa.
Oltiin nimittain yhen meijan kuoron intilaisen naisen kyydissa. Voi jestas sita sahellyksen maaraa, jota matkalla tapahtui. Nainen huitoi kasillaan minka kerkesi, oli koko ajan pientareen puolella, teki paniikkijarrutuksia ja puhui ihan solkenaan intia-aksentilla enkkua. Voi herttileijjaa...kyl me Annan kans jo luultiin etta ei hengissa taijeta selvita.
Niin kuin kuvasta voitte nauttia. Taalla on ihan vaaran puoleinen liikenne kun meihin vertaa. Maha oli kyl alkumatkasta senkin vuoksi melko solmussa mutta kyl siihen pikkuhiljaa on alkanut tottua tuolla liikenteen seassa kun on kavellyt. Taivaan ranassa nakyy Melbournen pilvenpiirtajat, joista joku on mun kotikoloni eli meijan talo.
Raskaan lauluviikonlopun jalkeen oltiin Annan kans liian vasyneita tekemaan mitaan kouluhommia, jotenkas paatettiin hypata ilmaiseen City circle ratikkaan ja menna sille Roal Bothanic Gardeniin kavelylle, kun ei oltu siella kaytykkaan ennen.Kyllahan taalla ei tartte eksotiikkaa hirveesti hakea kun katsoo noitten kaikkien kasvien kokoa ja ulkomuotoa.
Yarra-joen rannasta sai mahtavia kuvia ydinkeskustaa kohti ja viela hauskasti sattui etta keskustan ylla pilvetkin just repeilivat ja siella paistoi aurinko.
Saa helli meita koko viikonlopun tuohon asti yli +20 keleilla.
Anna osoittaa jotain mika ei kuvasta paljastu. Tais olla joku ihmeellinen lintu tai joku muu elain, jota ei ennen oltu nahty.
Puisto oli kylla todella kaunis ja sinne on varmasti kiva menna joku paiva tassa piknikille. Ja sitten varmasti kun Mikko ja vanhemmat on taalla niin tuolla paasee hetkeks kaupungin halysta pois.
Anna
Flinders juna-aseman edessa etsimassa suuntaa takaisin kotiin :)Nakkas kunnon sadekuurot, joten otettiin City circle ratikka toiseen suuntaan ympari ja tultiin kotiin kattoon Aussi idoleita, jotka on kylla niin paljon paremmat kuin meijan koti-suomen idolit.
Muuten mun viikko onkin mennyt eilisillan tenttiin lueskellessa, kun ei tuolloin viikonloppuna kauheesti tullut satsattua ;)
Tana viikonloppuna on luvassa myos paljon ohjelmaa..Huomenna pingviineja kattoon, sunnuntaina kansallispuistoon grillaamaan ja maanantaina viinilaaksoon, Jihuu!
Mukavaa viikonloppua kaikille ja kuulumisiin!
perjantaina, syyskuuta 01, 2006
Huhhuhhuh helletta! Kevat (tai siis kesasaat) on saapuneet Melbourneen. Tanaan meita hellitaan ekaa kertaa yli +25 varjolampotilalla. Jihuu! Mulla on tanaan pitkasta aikaa day off eli en jaksa puurtaa koko paivaa kouluhommia. Talle viikolle on pitanyt kirjoittaa 10 artikkelikatsausta, teha yks binestutkimusraportti ja palauttaa kurssipaivakirjan ekat viis viikkoo. Ollu kyl ihan rutkasti hommia noissa.
Tanaan aamulla vahan opiskelin ja sitten kavin taas tayttamassa hedelmavarastot, kun viime viikolla eksyin torille sunnuntaina ja siel oli vaan muutama kallis hedelmakoju. Torille menessa ostin smoothien, kun en voinut vastustaa niiden happy hour tarjousta eli 2dollaria pois jokaisesta smoothiesta. Mustikkabanaani-juomani maistui kylla tosi huipulle tuossa aurinkoisessa aamussa. Samalla tein vahan shoppailuloytoja pikku putiikeista ennen Viktorian toria.
Olin sit tanaan muutenkin laiska. Takaisin pain kappaillessani menin ja ostin Subwaysta salaatin. Onko meilla tuota vaihtoehtoa koti-suomessa? Vahan niin kuin Oulun street cafe, et saa valita mita omaan salaattiin tulee ja maksaa 4,95 dollaria (alle 3 euroo). Salaatin nautin meijan sisapihalla auringon paisteessa ennen kuin tulin tanne sisalle pikkupaikkareille. Nytten sitten ootan taal et Mikko siel kotona jaksais nousta, et kerettas puhua viel ennen kuin lahen viikonlopuksi kuoroleirille. :) Viela ennen leirille lahtoo aattelin kavasta vahan reippaileen joko tuol ulkosalla tai sitten alakerran salilla.
Koko viikon kuulumiset liittyy oikeestaan tahan paivaan tai eilisiltaan kun sita ennen kaikki paivat oon vaan kirjotellu noita palautettavia tehtavia aamusta yohon asti. Eilen illalla kaytiin kappailemassa kauniissa illassa Annan kans tuolla kaupungilla. Kuunneltiin hetki kreikkalaista kitaristia, maisteltiin kiinalaista pullaa punapaputaytteella (ihan kauheeta!) ja kaytiin aasialaisessa ruokakaupassa tekemassa ihmeloytoja. :)
Tanaan tosiaan kuudelta lahtaan kuoron kans harjoittelemaan viikonlopuksi Carmina Buranaa, Stravinskin sinfoniaa ja John Peterssonin, joka on Aussisaveltaja Mourning and Light Within teosta, joka me ensi esitetaan lokakuun alussa Melbournen kaupungin talolla kahden muun kuoron kans jattikonsertissa. Kuoroleiri pidetaan Lady Northcote leirinta alueella jossain tunnin ajonmatkan paassa Melbournesta :)
Takasin tulen sunnuntaina iltapaivasta. Mukavaa viikonloppua kaikille! :)
Tanaan aamulla vahan opiskelin ja sitten kavin taas tayttamassa hedelmavarastot, kun viime viikolla eksyin torille sunnuntaina ja siel oli vaan muutama kallis hedelmakoju. Torille menessa ostin smoothien, kun en voinut vastustaa niiden happy hour tarjousta eli 2dollaria pois jokaisesta smoothiesta. Mustikkabanaani-juomani maistui kylla tosi huipulle tuossa aurinkoisessa aamussa. Samalla tein vahan shoppailuloytoja pikku putiikeista ennen Viktorian toria.
Olin sit tanaan muutenkin laiska. Takaisin pain kappaillessani menin ja ostin Subwaysta salaatin. Onko meilla tuota vaihtoehtoa koti-suomessa? Vahan niin kuin Oulun street cafe, et saa valita mita omaan salaattiin tulee ja maksaa 4,95 dollaria (alle 3 euroo). Salaatin nautin meijan sisapihalla auringon paisteessa ennen kuin tulin tanne sisalle pikkupaikkareille. Nytten sitten ootan taal et Mikko siel kotona jaksais nousta, et kerettas puhua viel ennen kuin lahen viikonlopuksi kuoroleirille. :) Viela ennen leirille lahtoo aattelin kavasta vahan reippaileen joko tuol ulkosalla tai sitten alakerran salilla.
Koko viikon kuulumiset liittyy oikeestaan tahan paivaan tai eilisiltaan kun sita ennen kaikki paivat oon vaan kirjotellu noita palautettavia tehtavia aamusta yohon asti. Eilen illalla kaytiin kappailemassa kauniissa illassa Annan kans tuolla kaupungilla. Kuunneltiin hetki kreikkalaista kitaristia, maisteltiin kiinalaista pullaa punapaputaytteella (ihan kauheeta!) ja kaytiin aasialaisessa ruokakaupassa tekemassa ihmeloytoja. :)
Tanaan tosiaan kuudelta lahtaan kuoron kans harjoittelemaan viikonlopuksi Carmina Buranaa, Stravinskin sinfoniaa ja John Peterssonin, joka on Aussisaveltaja Mourning and Light Within teosta, joka me ensi esitetaan lokakuun alussa Melbournen kaupungin talolla kahden muun kuoron kans jattikonsertissa. Kuoroleiri pidetaan Lady Northcote leirinta alueella jossain tunnin ajonmatkan paassa Melbournesta :)
Takasin tulen sunnuntaina iltapaivasta. Mukavaa viikonloppua kaikille! :)
